Revontulista ja kliseistä

Posted on 26.4.2015

0


revot_02bRevontulia luvattiin kevätyönä näkyvän koko maassa, mutta hyvin valaistulta vantaalaiselta kadulta katsottuna ne näyttivät parilta haihtuvalta pilveltä. Suuntasin kameran ilmiötä kohti vasta lähiseudun suurimmassa puistossa, jossa horisontin yltä erotti jo vihreää.

Valotusaika kävi pitkäksi ja puisto oli pimeä, joten katsoin ylös. Yritin muistaa lausahduksia ihmisen merkityksettömyydestä – sellaisia, joita tähtiä katsellessa pitää pohtia – mutta en saanut muotoiltua yhtäkään.

Samapa tuo. Kliseet ja ymmärtäminen kuuluvat harvoin yhteen.

Mitä revontulet ovat? Ne liittyvät magnetismiin, aurinkoon ja hiukkasiin. Vaikka tietäisin, olisin kenties liian pieni ja iso käsittääkseni, ajattelin.

Uudelleen tähtiin kääntyessäni oli yläpuolelle juuri muodostumassa valkoinen epämääräisyys, joka sykki kuin elollinen ja muutti muotoaan kuin tarkoituksellinen: revontulia olikin myös suoraan ylläni.

Kaukaisuuden rauhalliset laskokset olivat alta katsottuna räjähtelevää alkulimaa, sohivia taskulamppuja ja leiskuvia korkeuskäyriä. Näkökenttäni oli täynnä erilaisia äkkikäännöksiä tekevää pehmeää valoa, enkä tiennyt, mihin katse olisi pitänyt jättää. Huulet eivät pysyneet yhdessä. Järkytyin vähän – olin luullut tulevani katsomaan vihreää nauhaa.

Kylmän yöilman kuivatessa silmiä ja nipistäessä kitalakea havahduin jähmettyneestä pienestä eläimestä takaisin liian pieneksi ja isoksi ihmiseksi, jota lajin puolesta määrittää vimma saavuttaa ja napata myös se, mitä ei voi. Niinpä käänsin kameran ylös ja painoin nappeja pitkälle yöhön.

Kotona katselin kuvia kauan. Pitkään valotetut ja staattiset suorakaiteet eivät juuri edustaneet silmän näkemää puiston yllä vellonutta valomassaa, eikä kuvia katsoessa ollut syytä tuntea koko keholla jännitystä siitä, että niiden aihe on erottamaton osa samaa todellisuutta, tilaa ja hetkeä kuin itsekin. Valkoinen röyhelö oli yhtä tylsä kuin vihreä nauha.

”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” Ehkä, mutta voimakkuudessa voi piillä myös kuvan heikkous. Klisein: ”Laatu on määrää tärkeämpi.”

Posted in: Ilmiöt, Kieli, Valokuvaus