Hitaammin elämisestä

Posted on 14.8.2014

1


Kävin kesällä parissa paikassa.

Nykytaiteen museossa oli tilataideteoksena tyhjä huone, jossa oli peili seinällä. Syvemmälle mennessä huomasi peilin kuitenkin olevan pelkkä reikä täsmälleen peilikuvan näköiseen huoneeseen. Peilihuoneesta puuttui vain katsoja, ja efekti oli viileä.

Moni vilkaisi käytävästä sisään, oletti kyseessä olevan tavallinen tyhjä huone, ja käveli pois näkemättä piilevää itua. Oletus ei kenties ollut kohtuuton, sillä nykytaide on keskimäärin pöljää.

Eläintarhassa useimmilta tuntui jäävän pensaikon varjosta viileyttä hakenut kanaparven valtaosa huomaamatta. Kanala koettiin jatkuvassa liikkeessä siitäkin huolimatta, ettei sen kautta päässyt mihinkään, vaan sisään piti tulla varta vasten näkemään kanoja.

Ensimmäinen reaktioni oli heristää läpijuoksukulttuurille sormea, mutta asiaa pohdittuani en enää halua. Hitaammin elämisen sanoma tuntuu kamalan kliseiseltä.

Onko missään koskaan tweetattu siitä, miten asiat pitäisi tehdä nopeammin ja pinnallisemmin? Pohtimaan pysähtyminen tuntuu joltain, jota kaikkien ”pitäisi tehdä enemmän”, tai jota ainakin tiedetään suositella kanssaihmisille. Niille muille, vähemmän viisaille. ”Lampaille”.

Olikohan eläintarhassa lampaita?

Jos oli, taisin juosta niistä ohi päästäkseni minua kiinnostaneille eläimille. Ehkä lammasaitauksen edessä norkoili myös joku lampaanpohtija, joka kirjoitti blogiinsa lampaidenohituskulttuurista.

Onhan sekin totta, että vietin sademetsäosastolla liikaa aikaa ehtiäkseni edes haistaa apinataloa.

Posted in: Ihmiset, Ilmiöt, Kaupunki