Donkey Kong-naamari

Posted on 1.12.2010

0


Ensin vähän taustaa.

Kaikenlaisia leluja ja pelejä maahantuova Amo Oy toimii myös Suomen Nintendona.

Nintendo julkaisee tänä perjantaina Donkey Kong Country Returns-toimintatasoloikan Euroopassa.

Tapaus on olevinaan iso, koska klassikkostatusta nauttivan vanhan Donkey Kong Country -trilogian viimeinen osa ilmestyi noin viisitoista vuotta ja kolme konsolia sitten. Ylipäätään kyseessä on Donkey Kong, Nintendon vanhin maskotti ja yksi harvoista videopelihahmoista, jotka myös jotkut pelejä pelaamattomat ihmiset tunnistavat.

Joten koska peli on iso tapaus ja koska Amo maahantuo Nintendoa, Amolla on juuri päättymäisillään aiheeseen liittyvä kilpailu, josta alla olennaisin osa.

– KUUKAUDEN KILPAILU –
Donkey Kong Country Returns
Voita apinamaisia palkintoja!

1. Valmista Donkey Kong -apinanaamio

2. Ota itsestäsi apinamaisen hauska digikuva naamion kanssa

Parhaat kuvat naamioineen palkitaan pelipalkinnoin? Miksi ei.Voisin vannoa Tiimarin myyjän olleen luokkatoverini peruskoulun ensimmäisillä luokilla, mitä en tosin varmistanut, koska vältän automaattisesti tarpeettomia kiusallisia tilanteita. Toisilla sitä on elämä raiteillaan, töitä ja opiskelupaikka. Minulla on pahvia ja liimaa.

Mikä tuolla häpeänurkassa on?

Taittelin ensin paperista kolmiulotteisen kokomaskin prototyyppiä, mutta tajusin nopeasti, miten vaikeaa sen toteuttaminen olisi. Kokeilun seurauksena syntyi Abominaatio Kongin yläleuka.Abominaatio Kong.Päädyin puistatuksen saattelemana litteään maskiin. En usko kenenkään muunkaan osallistujan jaksaneen tehdä mitään sen kummempaa.

Ajattelin, että littanamaskista tulee sitä parempi, mitä pelkistetympi se on. Punnitsin jopa isojen yksityiskohtien tarpeellisuutta: Pitäisikö silmien alle laittaa erikseen mustaa, tarvitseeko apina välttämättä sieraimet tai suun, pitäisikö korviin lisätä jotain?

Suu oli muutenkin ongelmallinen, koska olin tehnyt alkuperäisen sapluunani miettimättä sitä yhtään. Päätin myös, etten piirtäisi lopulliseen naamariin esiin tuleville puolille mitään. Donkey näytti kuitenkin törpöltä ilman minkäänlaista suuta, joten väänsin sille lopulta typerän viivan, jonka paikoilleen liimaaminen osoittautui tuskalliseksi. Suun myötä se tarvitsi sieraimetkin.

Tunnuspiirteenomainen töyhtö oli alusta asti tarkoitus sisällyttää, mutta se oli jotenkin vaikea tehdä samanväristä päälakea vasten. Raja liian matalan ja luonnottomasti ilmaan sojottavan välillä oli hiuksenhieno (kek), mutta ei auttanut kuin tehdä osaamiseni puitteissa paras mahdollinen töyhtö, ja toivoa, että se ei näytä vain kuhmulta.

Tässä ovat kaikki lopulliset palaset. Nukuin kaksi yötä ennen kuin uskalsin yrittää liimata ne toisiinsa.

Vaaleanruskea iso pohja oli ensimmäinen asia, jonka valmiista maskista tein. Näin jälkikäteen ajatellen olisi ollut kolmiulotteisesta näkökulmasta fiksumpaa tehdä alusta tummasta pahvista ja leikellä vaaleat osat siihen päälle: Koska maski ei ole täysin litteä, on lopputulos läheltä katsottuna vähän nurinkurinen silmien ollessa edempänä kuin suun. Se ei kuitenkaan pistä kilpailukuvassa silmään, joten sama tuo.

Hieno kraka Hermanni.Koska pahveja sai käytännössä samaan hintaan kerralla useamman arkin, olin kaiken varalta ottanut myös keltaista ja punaista. Hyvä niin, koska kravatista tuli legendaarinen. Se on paljon käyttökelpoisempi ja hauskempi kuin itse naamari, vaikka sen suunnittelemiseen ja tekemiseen kului yhteensä vain pari hassua minuuttia.

Vielä banaaniterttu kattolampun koukkuun roikkumaan ja olin valmis ottamaan laiskan kilpailukuvani, josta ei ehkä tullut kokonaisuutena ihan maskin tasoinen.

Koska se on ainoa lähellekään ruskea ja siten tilanteeseen sopiva paitani, kuvassa ylläni on likainen väärin päin käännetty taitopaita. Ironista?Tyydyn toteamaan, että viivyttelyn takia oli lopulta liian vähän aikaa hienoiluun ja että en voi samanaikaisesti olla kameran kummallakin puolella. Kilpailun tuloksista lisää, kunhan ne julkistetaan.

Hassuna faktana naamiosta ja se päällä otetuista kuvista: Sen lisäksi että suunnittelin sen alun perin tietoisesti ilman silmänreikiä, en myöskään halunnut pilata tai taivuttaa maskia kuminauhanrei’illä. Lopputuloksena naamio täytyy teipata otsaan, jos sitä haluaa pitää.